Paluumatka meni tosi hyvin, ehdin jopa Tikkurilassa aikaisempaan junaan. Oli se kyllä mahtava tunne, kun pikajunan valot näkyivä pimeydestä! Silloin tuntui, että se junamatka oli koko reissun paras. Lentokone kyyti oli todella mukava (ei mitään paineen tunnetta päässä, eikä korvien kanssa ongelmia) ja sain katsella maisemia. Todella mahtavaa!
Italiassa tapaamani filippiiniläinen ystäväni varoitti, että matkassa parasta on kotiin palaaminen MUTTA reissun jälkeen alkaa luultavasti jalkapohjia taas kutittamaaan. Ja ainakin minä alleviivaan saman varoituksen. Eli tässä parin kuukauden aikana on käynyt jo monesti mielessä uusi reissu ja...luultavasti teen sen ensi keväänä.
Paikka ja aika on vielä täysin avoin (olisi niin paljon nähtävää!) ja jos jotakuta kiinnostaa seuraksi lähteminen, niin siitä vain! Yritän saada lomat myöhäisempään ajankohtaan (huhtikuulle), mutta luultavasti en pääse reissuun parhaimpaan loma-aikaan (touko-elo). Olisi upeaa päästä käymään samoissa paikoissa kuin viimeksi ja koluta suurkaupungit tarkemmin, mutta toisaalta tekisi mieli nähdä uutta. Reissu on vasta suunnitelma asteella, mutta aika varmasti toteutan sen. Mutta minne? ja milloin? Onneksi tässä on aikaa miettiä...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti