Lontoosta Pariisiin

Junalla 300km/h vauhtia ja selkä menosuuntaan päin? Not good.
Ei sitten ollenkaan. En ymmärrä, miten ihmiset kertovat tarinoita lentokoneessa "lukkoon" menevistä korvista, mutta ei halaistua sanaakaan junasta?

Mikään lento ei ole vielä vienyt Eurostarin ykköspaikkaa listalta "en haluaisi kokea uudelleen". No, okei, kyydin laatu oli odotettavissa aiemman kokemuksen ansiosta, mutta ei se sitä yhtään helpommaksi tehnyt, vaikka parhaani mukaan yritin pitää silmät kiinni.

Huone ja peti löydetty, tänään ei sen kummempia ehdi tekemäänkään. Jos sitä vielä löytäisi jotain syömistä ja alkaisi pikkuhiljaa totuttelemaan käyttämään taas euroa.

Taakse jäi Iso-Britannia, yksi tunti katosi päivän aikana (joutuu heräämään tunnin aiemmin kuin briteissä) ja juuri kun Merimieskirkon talonmiehestä alkoi tulla kohtuullinen puuronkeittäjä!

Aamulla uusi ilma ja uudet kujeet.

- Posted using BlogPress from my iPhone