Aamupäivällä näin myös reissun ensimmäisen karjalauman. Ratsastettiin suoraan lauman läpi ja vähän jännältähän se tuntui. Eikä olisi muuten tehty sitä, mutta karjalaumalla oli paimen koiransa kanssa mukana ja mies viittoi vain tulemaan läpi. Ja tosiaan: täällä ei ole eläimille (vuohet, lehmät jne) aitauksia, tai jos on niin ovat kauan sitten kaatuneet. Vaan perinteiseen tapaan niillä on paimen matkassa ja yllätyksekseni en ole nähnyt yhtään bordercollieta tms. vaan kaikki ovat poikkeuksetta olleet saksanpaimenkoiria tai risteytyksiä. Niin ja olihan yhdessä vuorenrinteessä kans musta lehmä ja sen kanssa meinasi tulla polulla ahdasta, muttei onneksi ollut vihamielinen.
Lounaalla kuulin iloisen yllätyksen. Ratsatusreissuni päättyy rantaratsastukseen ja viimeiselle ratsastuspäivälleni saan Jamativon! Nyt tuuletuksia! Nicole kertoi, että vaikka hevonen on laiska laukkaamaan lähimaastossa, on ranta aivan eri asia. Kuulemma hevosista ei jää kuin pölypilvi kun lähdetään menemään - oli mikä tahansa hevonen kyseessä.
Ja uskon täysin sen. Koska sekä Jamativo, että iltapäivän ratsuni Universal, laukkaavat mielellään tasamaalla. Mutta heti kun otetaan peliin ylämäki ja kivinen, kova tie, jäävät molemmat jälkeen muista.
Mutta Universal! Tietää vain 3 askellajia: hidas käynti, ravi ja laukka. Hankala saada isoa, hyvin herkkää hevosta nopeampaan käyntiin, siirtyy niin herkästi raviin. Mutta viimeinen laukka oli tosi upea ja se on mahtavaa, kun laukkaat mutkaisella tiellä ja kaarteessa tuntuu kuin hevonen kaatuisi (mitä ei ole vielä tapahtunut). Okei, pitää olla tarkkana kun seisoo jalustimilla, että jos hevonen päättää yllättäen pysähtyä, muistat itsekin pysähtyä, ettet jatka matkaa ilman hevosta.
Huh! Siis olenko jo tosiaan reissuni päässä? Ohhoh, viikko on mennyt tosi nopeasti ja pitää kyllä kiittää myös saksalaisia, jotka ovat kiltisti yrittäneet keskustella kanssani englanniksi.
Heh, kun kerroin, etten ollut syönyt jotain paikallista ruokaa (oli päivän lounaana), johon liittyi vihreä salaatti ja (uppo?)paistetut kalarinkulat, kertoi yksi niiden oikean tavan syödä: salaatin päälle kuuluu puristaa sitruunasta mehu. Ihmettelinkin, että mitä virkaa viipaloiduilla sitruunoilla oli. Oli muuten tosi hyvää!
Huomenna on aikaisempi herätys, sillä menee aikaa pakata hevoset autoon ja ajaa rannalle. Satulat ja hackmoret ovat jo autossa odottamassa lähtöä. Jännittää vietävästi!
Ooh! Olen kokonaan unohtanut kertoa varsoista! Kolmen aikuisen kanssa on yhdessä karsinassa 7 varsaa. Olikohan niistä 3 vai 4 muita isompaa ja epäiltiin yhdessä "tulkin" kanssa, että ne on jo vieroitettu omasta emästä, mutta ovat liian pieniä menemään muiden kanssa samaan aitaukseen. Ja voi että ne ovat uteliaita! Menet vain hengailemaan "karsinan" (okei aitaus jossa on katto) portille ja vanhemmat varsat tulevat heti kerjäämään rapsutuksia ja kinastelevat keskenään, kenen vuoro siinä on olla. Yksi kimo(?) tamma tuo ihanan harmaan, valkoisella läsillä olevan pienen varsansa monesti portin luo ja antaa sitäkin paijata jonkin aikaa. Tietenkin pitää myös huomioida aikuistakin. Luultavasti harmaat varsat tulevat aikuisena olemaan kimoja ja ruskeat pysyvät ruskeana.
- Posted using BlogPress from my iPhone
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti