Inverness

Aamulla arvoin viela, etta mihin pain menen mutta asemalla se oli helppo paattaa: Yksi vaihtoehto oli Glasgow, mutta se oli osittain korvattu linja-autoilla (tyomaita), joten hyppasin sitten Invernessiin menevaan junaan. Ja ne maisemat! Kylla oli melkoiset nakymat junasta. Kukkulat (taitavat olla monroja tai jotain sellaisia) nayttivat silta kuin miekkavalaat olisi hypahdelleet vihreasta vedesta.

Koska Invernessiin oli niin pitka matka, eika sinne jatkuvalla syotolla niita junia kulkenut, niin itse kaupunkia ehdin katsella vain pari tuntia. Se oli kiva kaupunki, jossa meni joki kaupungin lapi. Lokkeja naytti riittavan ja maisemat olisivat olleet siellakin todella hienot, jos vain ei joku olisi lasayttanyt tehdasta nakyma esteeksi.

Takaisin tullessa huomasin huonekavereiden lisaantyneen, ainakin pari amerikkalaista (Pennsylvaniastakohan ne olivat) oli tullut ja monta muuta uutta laukkua oli ilmestynyt huoneeseen. Minun lisaksihan ei tana-aamuna ollut kuin 3, nyt taisi olla kaikki sangyt varattuna (10).

Mutta pari miinusta taalla on: ja yksi niista on kahvi! Taalla ei ihan oikeasti tiedeta, mika on kunnollinen kahvi! On capuccinoa, lattea ynna muuta ja classic coffee on sitten pikakahvia (niin, tiedoksi vain). Olenkin sitten kahvin tilalle saanut eraan toisen vaihtoehdon: kuuma kaakao kermavaahdolla. Ai etta on hyvaa! Niin ja toinen, mika oli yllatys niin coca cola ei ole laheskaan yhta suosittu kuin pepsi. Toinen miinus on ruisleipa. Alkaa jo nuo paahtoleivat pursuamaan korvista ulos, vaikka viimeksi sain ruisleipaa Suomalaisessa merimieskirkossa. Kylla sita alkaa arvostamaan taalla, missa ei tiedeta muuta leivan varia kuin vaalea.

Huominen menee luultavasti pyykatessa ja suunnitellessa uusia reitteja (ja jos on hieno keli, niin kayn Holyrood parkissa). Silla maanantainahan heitan taas repun selkaan, niin olisi hyva vahan tietaa suuntaa. No, Pariisiin asti se on suunniteltuna, mutta siita eteenpain...