torstai 14. maaliskuuta 2013

Koulupäivä kolme ja neljä

Huh huh, nyt jo torstai? Vaikea kuvitella, että huomenna olen jo puolessa välissä opiskeluaikaani. Onneksi kuitenkin lomaa on hieman enemmän jäljellä ja pääsen opiskelujen jälkeen vielä nauttimaan kokonaisen viikon Skotlannin epävakaisesta säästä.

Kyllä, lämpimästä ei ole tietoakaan, mutta se ei ole niin haitannut kun on istunut tunneilla. Koulupäivistä ei ole mitään kerrottavaa, muuta kuin että päivä tuntuu todella lyhyeltä! Enpä olisi uskonut yläasteella, että opiskelen vielä jonain päivänä 6h päivässä englantia. Ja vieläpä vapaaehtoisesti. Ehkä yksi vaikeimmista asioista on amerikanenglanti. Koska olen Iso-Britanniassa niin sitä pitäisi puhua brittienglantia. Ja aika...usein puhunkin. En tiedä, mistä olen oppinut (varmaan leffoista...) amerikanenglantia, mutta opettajat joutuivat viimeksi tänään pari kertaa korjaamaan sanastoa. Yritän kyllä aina miettiä oikeaa sanaa, mutta aina ei ole helppoa valita omasta sanastosta sitä brittiläistä sanaa, kun amerikkalainen tuntuu luonnollisemmalta. Kaksi hyvää esimerkkiä ovat esimerkiksi an apartment - a flat , a movie - a film. Jälkimmäiset sanapareista ovat brittienglantia.

Puhuttiin tänään muun muassa nimistä ja sain kuulla taas mielenkiintoisen asian Espanjasta. Yksi oppilaista menee jatkamaan opiskelujaan Bostoniin, joten lentäminen jenkkeihin on ollut aika yleinen puheenaihe. Ja kuulemma yllättävän monella espanjalaisella on ongelmia tullissa. Lähinnä ilmeisesti Etelä-Amerikassa. Koska osa espanjalaisista sukunimistä on hyvin lähellä Meksikon huumekartellien jäsenien sukunimiä. Ja mikä ongelma tästä tulee? Yksi opiskelijoista lensi jenkkeihin ystävänsä kanssa lomamatkalle. Noh, tämä ystävä oli vedetty sivuun kuulusteltavaksi ja he olivat pitäneet turistia kuulusteluissa neljä tuntia. He eivät olleet päästäneet turistin kaveria (sitä minun opiskelukaveria) tulkkaamaan, koska tämä toinen ei puhunut sanaakaan englantia. No, asia oli kuitenkin loppujen lopuksi mennyt niin, että turisti oli vapautettu piinapenkistä ja hänen passiin oli laitettu mustat kannet -ja tietoihin merkintä. Ja joka kerta kun hän menee jenkkeihin (käy säännöllisesti lomamatkalla) hän joutuu erityiseen syyniin.

Tosiaan, iltaisin ei ole kovin paljoa ollut aikaa käydä missään kaiken opiskelun ja kotitehtävien lomassa joten kerrottavaa ei ole paljon. No, nyt olen käynyt illalla vähän kävelemässä kun tuo majoittajani on niin pirskatin hyvä kokki! Lisäksi sen aiemman osoitesotkun takia matkanjärjestäjä on tarjoutunut maksamaan kotimatkan taksikyydin lentokentälle. Passaa paremmin kuin hyvin, täällä on todella hauska ajella taksilla!

Olen vielä kahden vaiheilla lauantaista. Osallistunko jollekin valmiille bussimatkalle vai käynkö ajelemassa junalla Invernessissä. Sunnuntaina olisi kuitenkin tarkoitus käydä tervehtimässä Britanniaa (The Royal Yacht) Ocean Terminaalissa.

Ja mitenkäs se kirjailijan mainostaman kirjan kävi minun osalta? No, koska minulla "sattui" olemaan Kindle omassa iPadissa ja joskus tulee sitä käytettyäkin, päätin auttaa köyhiä kirjailijoita muutamalla punnalla ja latasin kirjan iPadille. Ja kun aukaisin kirjan Kindlessä, muistinkin äkkiä, että minullahan oli huoneen pöytälaatikossa 3 avaamatonta kirjaa ja lisäksi yksi keskeneräinen. Päätin, että olkoon tämä uusi Kindle-kirja kevyttä iltalukemista 1584 - sivuineen. Kyllä. 1584 sivua. Onneksi kyse on kuitenkin Kindle versiosta, joten määrä ei nyt ole mikään tavaton. Esimerkiksi viimeisessä Artems Fowl:ssa on reipas 3500 sivua. Mutta sitä oli kyllä mukava lukeakin. Toivottavasti on sitten tätäkin.

2 kommenttia: